Seikkailijamme pääsevät pitkän ajan jälkeen viettämään kuolonkuun karnevaalia ja huhujen mukaan kylälle on saapunut sirkus! Maankuulu Tirehtööri Turkisvaaran elävä sirkus on saapunut Koskenkitaan, musiikki soi ja laulu raikaa mutta kaiken alla on epäilyttävä tunne siitä, että jotain on pahasti pielessä...

Niinkuin vanhemmillasi ja sillä äkäisellä tyypillä torilla on ollut tapana sanoa; Ennen kaikki oli paremmin. Kyseessä ei kuitenkaan ole preferenssi tai nostalgia, vaan täysin matemaattisesti todistettavissa oleva fakta! Mutta kuinka tämän voisi matikan keinoin todentaa ja kuinka monta tuttavaasi sinun pitäisi vaivata että saat Keany Reevesin mukaasi pelaamaan padelia? Joillekkin nämä olisivat typeriä kysymyksiä, meilläpäin ne ovat parempia ajatuksia.

MInkälainen olisi yhteiskunta jossa kukaan ei pehmittelisi asioita, kommunikoisi vailla kiertoilmaisuja ja kaikki asiat sanottaisiin puhtaasti sellaisina kuin ne ovat. Panelistien eteen tällä aiheella astuu traumapsykoterapeuttimme Tara Tuomisilta

Joukko väsyneitä seikkailijoita astuu pläräämisen piiriin syventyen pelin mekaniikkaan. Tänään ei ole peliä vaan pyörittelemme hahmoille levelin myötä tulevia valintoja.

Joskus meidän on hyvä pysähtyä luonnon äärelle ja vastaanottaa se sen puhtaimmassa muodossa, ilman taskussa pärisevää luuria tai korvissa pauhaavia kuulokkeita. Luonnolla on tutkitusti vaikutusta ihmisen stressitason kontrollointiin ja tämä on erityisen tärkeää nepsy-ihmisille, jotka eivät välttämättä kaupungin vilskeessä saa mielelleen otettua sitä pientä tärkeää hetkeä. Tänään otimme pienen tärkeän hetken keskenämme jakaaksemme mietteitä juuri tästä aiheesta.

Taistelu mystisen verikultin kakkosnaista, Naratha Julmaa vastaan jatkuu. Viemäristö raikaa loitsujen ja synkkien tekojen seuraamuksista. Onnistuuko seikkailijamme kukistaa viemärin haltuun ottanut noita ja missä on varjoissa pysynyt Giril Pienipuukko?