On väliä. Ihminen on nenähengittäjä. Nenän kautta hengittäessä ilma on keuhkoihin päästessään sopivan lämpöistä ja kosteaa, mikä vähentää hengitysteiden ärsytystä, supistumista ja kuivumista sekä tehostaa hengitystä. Nenän kautta hengitettäessä vapautuu myös verenkiertoon typpioksidia, mikä auttaa laajentamaan verisuonia, mikä auttaa hapettumisessa. Nenähengitys hidastaa ja pidentää hengitystä, mikä auttaa säätelemään hermoston vireystilaa kohti sietoikkunaa sekä parantaa hapen ja hiilidioksidin suhdetta veressä. Nenähengitys auttaa myös pitämään hengitystiet avoinna ja vähentää näin esimerkiksi kuorsaamista.

Hengityksellä ja autonomisella hermostolla on iso yhteys. Kun tunnetilamme muuttuu muuttuu myös hengityksemme. Jos olemme ahdistunut hermostomme on silloin ylivireystilassa, missä se valmistaa meidän elintoimintojamme tilanteeseen missä meidän pitää joko taistella tai paeta. Näihin muutoksiin kuuluu mm. apuhengityslihasten, mitkä löytyvät hartioista ja kaulalta, jännityksen ja aktivaation nostaminen, jotta pystymme nopeasti vetämään ilmaa sisään ja saamaan happea pakenemiseen tai taisteluun tarvittaville lihaksille. Samalla hengitysnopeutemme kasvaa, valmistautuessaan fyysiseen reagointiin. Mutta yhteys menee toiseenkin suuntaan. Pystymme tietoisella hengityksen muuttamisella viestittämään hermostolle, että uhkaa ei ole ja tarvetta ylivireydelle ei ole. Näin pystymme hengityksellä vähentämään ahdistuksen tunnetta.

Syitä siihen, miksi kokeilemasi harjoitukset eivät antaneet sinulle toivomaasi vaikutusta, voi olla monia. Kuten esimerkiksi oliko harjoitukset tilanteeseesi ja tarpeeseesi sopivia, olitko kehollesi kapasiteetti tehdä harjoitukset toivotulla tavalla, ja harjoittelitko tarpeeksi kauan, jotta kehosi ehtisi mukautumaan niihin ja harjoituksista ehtisi tulemaan taito ja se pääsisi siirtymään elämääsi.

Tunne että ei saa vedettyä keuhkoja täyteen voi johtua monesta syystä. Vaikka siitä että hengityksesi tapahtuu tottumuksesta ylärintakehällä, eikä pallea silloin pääse laajentamaan rintakehää ja keuhkoja kunnolla. Tai se voi johtua siitä että yläselkäsi lapojen välistä on ”jumissa” eikä kylkiluut pääse joustamaan palleaan jännittymisessä kunnolla. Tai se voi johtua siitä että keskityt liikaa sisäänhengityseen ja unohdat uloshengityksen merkityksen, milloin rintakehäsi ja palleasi ei pääse milloinkaan kunnolla rentoutumaan ja sisäänhengitys jää silloin tehottomaksi ja vajaaksi.

Kyllä voi. Pallea on lihas mitä voi treenata. Sen voima ja kestävyys määrittää sen kuinka hyvin se pystyy auttamaan sinua arjessa ja varsinkin raskaammassa fyysisessä kuormituksessa.